anttiolavisalonen Sub specie aeternitatis

Kannattaako todella jäädä kotiin?

Lukaisin juuri aamukahvia nautiskellessani Jari-Pekka Teurajärven blogimerkinnän Kannustinloukussa eli minun ei ole taloudellisesti järkevää mennä töihin ja jäin miettimään, että mihin yhteiskuntaluokkaan pitää ihmisen kuulua, jos työssäkäyminen on kannattamatonta verrattuna työssäkäyntiin. J-P Teurajärvi syyllistää vasemmistoa, jonka hän nimeää kommunisteiksi ja SDP:tä tästä sotkusta, jonka mukaan hän - tienaa paremmin kotona ollessaan kuin työssäollessaan. Itse en ole insinööri, mutta pohjimmainen, perustava alempi korkeakoulututkintoni on irronnut keskimäärin samalla opintopistemäärällä kuin Teurajärven Insinööritutkinto.  En tiedä mitä ajatella Teurajärven tekstistä, mutta jään pohdiskelemaan, että kuinka Teurajärvi tai kukaan muukaan kehtaa ylpeillä sillä, että kotona on helpompaa ja kannattavampaa oleskella kuin käydä töissä. Tässä haiskahtaakin oikeistopolitiikka ja ns. kannustinloukkujen purku, joihin Teurajärvi viittaakin omassa blogimerkinnässään. Laskeskelin Teurajärven laskukaavan mukaisesti, että mitä minulle tapahtuisi jos jäisin kotiin hoitamaan lapsia. Eikä laskujeni lopputulos suinkaan nouse 2600euroon. Jäisin karvaasti alle elintasorajan, vaikka teen mielestäni merkittävää ja arvostettavaa työtä. Kuukausipalkkani jää koulutukseni vuoksi reilusti alle Teurajärven palkan, vaikka - kuten mainitsin, pohjakoulutuksemme alemman korkeakoulun suhteen on Teurajärven kanssa saman mittainen. Pitäisiköhän minun ja kollegoideni siis perustaa toiminimiä? Mitä olisit valmis maksamaan esim. omaisesi terveydestä? Itse ehdottaisin, että terveys maksaisi vaikka 7000e/kk. Ja sekin on mielestäni aivan liian vähän.

Oli miten oli - minun ei olisi taloudellisesti kannattavaa jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Sen sijaan minun tulisi varmastikin ajatella, että tämä oli minun valintani ja elämä on valintoja. Mutta voisimmeko me kaikki olla esimerkiksi insinöörejä? Kyllä. Mutta eikö meidän kuulunutkaan tehdä enempää työtä? Itse olen elänyt siinä käsityksessä, että työntekijöiden tulisi tehdä enemmän, vähemmälle ja ehdottomasti pienemmillä korvauksilla esimerkiksi juhlapyhätöitä, sunnuntaitöitä jne. Kuinka ja miten ihmeessä Teurajärvi nyt perustelee Perussuomalaisena, että hän mieluummin on kotona vahtimassa lapsiaan kuin tekemässä yhteistä hyvää oikeistomielisen kampanjan tukemiseksi. Ei minulla ainakaan ole siihen varaa, saati sitten perheelläni. En millään tavalla voi käsittää, että kuinka samaan aikaan voidaan vaatia työntekijöiltä kovempia ponnistuksia ja sitten tulla vinoilemaan, kuinka vasemmistokommunistit ja demarit ovat tämän maan pilanneet kannustinloukuilla, joihin ollaan itsekin huoletta sitten sorruttu, koska perustulo on niin jäätävän suuri.

Miten Pohjois-Suomen Perussuomalaisten Puheenjohtaja Teurajärvi selittää sen, että samaan aikaan kun työssäkäyvien ihmisten oletetaan tekevän lisää  ja vähemmällä, antaa Perussuomalaisten Puheenjohtajatasolla oleva kansalainen tällaista mallia? Mielipiteitä asiassa on varmastikin monia, mutta mene nyt Teurajärvi töihin. Älä sieltä huutele kuinka on kivaa ja mukavaa olla kotona kun saa rahaa enemmän kuin töissä ollessaan. Me muut sen maksamme lopulta, että sinä hoidat lapsia kotona - ja siitäkin huolimatta; se on hyvä järjestelmä se. Ainakin lasten kannalta, mutta perustulosta riippuen, kaikilla ei ole mahdollisuutta jäädä lapsiaan kotiin hoitamaan.

Viestini Teurajärvelle onkin - ole mies. Mene töihin. Vaikka sitten vähän pienemmälläkin rahalla. Esimerkiksi siivousala työllistää varmasti, samoin kuin avustajan työtehtävät sosiaali - ja terveysalalla. Sen jälkeen eivät kannustinloukut enää ole  kannustinloukkuja vaan häpeällinen suo, jossa tarvotaan etsien sitä yli kuukauden työpätkää. Kai Teurajärvikin nyt haluaa kantaa kortensa kekoon tämän uuden ja ylvään Porvarisuomen roviolla, jossa tekemällä enemmän ja kovempaa saavutamme kaikki lopulta arvon jonka ansaitsemme.

 

Ja jotta totuus ei nyt unohtuisi - päivän lehti uutisoi näyttävästi seuraavaa

 

 

Isoilla johtajilla ansiot kasvoivat viisi kertaa enemmän kuin palkansaajilla  

 

Helsingin pörssin isojen yhtiöiden johtajien ansiot ovat kivunneet vuosikymmenen ennätykseen, kertoo Helsingin Sanomat.

Toimitusjohtajien palkat ja bonukset kasvoivat vuonna 2014 viisi kertaa niin paljon kuin palkansaajien ansiot keskimäärin.

HS on vertaillut johtajien ansioita vuosina 2005–2014. Toimitusjohtajien keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät nyt ensi kertaa miljoonan euron rajan. Luvussa ovat mukana rahabonukset mutta eivät yhtiön osakkeina tai optioina maksetut kannustimet.

 

 

**************************************

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Viestini Teurajärvelle onkin - ole mies. Mene töihin. Vaikka sitten vähän pienemmälläkin rahalla."

Missä on nykyisin ihmisten terve ylpeys? Että vielä kehuskellaan sillä, että ollaan työikäisinä ja -kykyisinä muiden elätettävänä. Kreikkalaista meininkiä: ylpeitä muiden rahoilla eläjiä.

On lisäksi epäviisasta tahallaan menettää tuntuma työelämään. Kun tällainen järjettömyyys joskus lopetetaan valtion taloudellisen ahdingon vuoksi, on taas vaikeaa totutella työelämän sääntöihin ja rajoituksiin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Olisit jättänyt tuon nimeämäsi "typerän ihmettelyn" stereotyyppisten insinöörien rakentamista psykologikoneista pois, se ei ainakaan vahvista pointtiasi.
Vaikka hoitajarobotteja ollaan vakavissaan jo kehittämässä ja robottihylkeitä on vanhusten paijattavaksi, niin insinöörikin ymmärtää, etteivät ne toisen ihmisen henkistä vuorovaikutusta korvaa.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Joop, otin sen pois. Mutta kuten mainitset, robotteja ollaan ihmistyön tarpeisiin pyritty kehittämään. Tiesitkö muuten, että samaa ollaan kohtalaisen aktiivisesti kehitelty myös mielenterveyspotilaille. Pelottavia visioita kaiken kaikkiaan.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kyllä siinä riskinsä on. Mielenterveyden asiat on kyllä niin monimutkaisia, että taipuvatko robottien ohjausalgoritmeiksi.
Muistan erään robottien parissa toimivan professorin sanovan, että itse joka tilanteessa toimimaan kykenevät robotit ovat vielä kaukana, siksi että ne eivät osaa toimia tilanteessa, jossa jotain täysin yllättävää tapahtuu. Niillä ei ole ihmisen elämän mukanaan tuomaa kokemusta ja luovaa ajattelua.

Luulisi toisaalta terveydenhoitoalan ammattilaisten olevan niin viisaita että nämä riskit tiedostavat.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Kirjoitat, että "Kuukausipalkkani jää koulutukseni vuoksi reilusti alle Teurajärven palkan". Että koulutusko sulle sen palkan maksaa? Tai sitten työnantaja. Toisella yksityinen, toisella ehkä julkinen.

7000 €/kk olisi ihan hyvä hinta terveydestä, mutta olisiko sulla henkilökohtaisesti varaa maksaa sen verran? Eli tässäkin toivot jonkun muun (yhteisesti sosialisoiden) maksavan sen.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

niin. Olisiko mulla. Ei olisi. Eikä olisi monella muullakaan. Itseasiassa - ei olisi varmaankaan 80% suomalaisista varaa moiseen.

Johtopäätös - me emme kaikki voi olla yrittäjiä. Me emme kaikki vaan voi määritellä työmme hintaa, vaikka niin toivoisimmekin. Miksi kuitenkin joillakin kansamme edustajista (huom. sanamuoto) on sellainen käsitys, että yhteinen ei voisi olla yhteistä riippumatta siitä, kumpaa laitaa arjessaan nuolee? Ai niin, koska se olisi punikkien ja kommareiden toimintaa. Niijjooo... sehän ei käy tän ajan pirtaan edes puheissa.

Kirjoitin todellakin niin, että koulutukseni vuoksi palkkani jää reilusti alle Teurajärven palkan. Koulutuksen pitäisi mielestäni aina korreloida jollain tavalla siitä saatavaa palkkaa. Epätasa-arvo kukoistaa palkoissa ja monella muullakin elämän osa-alueella. Naisvaltaisilla aloilla tienataan edelleenkin heikommin, vaikka koulutus olisi saman mittainen - riippumatta siitä, missä tekee työtä.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Pitäisikö mielestäsi samasta (tai saman arvoisesta) työstä maksaa sama palkka? Jos kyllä, niin sittenhän mielestäsi tiettyyn työhön voidaan palkata vain ja ainoastaan sen tietyn koulutuksen omaava henkilö. Elämän koululla ym. osaamisella ei ole juuri mitään sijaa maailmassasi.

Naisia valmistuu korkeakouluista selvästi enemmän kuin miehiä ja tätä tilastoa käytetäänkin palkkatasa-arvosta puhuttaessa. Kuitenkin aina jätetään silloin tutkimatta mitä on opiskeltu ja minkälaisiin töihin on työllistytty.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #7

Kyllä. Ehdottomasti. Olen jatkuvan itsensä kehittämisen ja mieluiten koko elämän mittaisen opiskelun kannalla. Älä vedä elämänkouluajattelua tähän. Kaikki elämä on tärkeää. Tuohon naisten valmistumiseen liittyen; Siitä vaan sitten ajamaan Ville asiaa eteenpäin - jolla palkkaepätasa-arvo ja epätasa-arvo sinänsä saadaan ihan vaikka lailla turvatuksi. Kunnallisvaalit ovat 2017 ja... siitähän se sitten lähtee...

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #8

Minä olen itseoppinut insinööri. Koulua kävin kyllä lyhyesti, mutta ei sillä ole mitään merkitystä CV:ni kannalta, koska ammattiosaamista on likemmäs 20 vuotta. Itse asiassa se on aika tyypillistä tällä alalla, että koulut jätetään kesken. Pitäisikö minulle maksaa mielestäsi pienempää palkkaa, vaikka yritykset suostuvat minulle samaa palkkaa maksamaan kuin dippainsseillekin? Minulta ei muistaakseni missään yhteydessä ole kysytty tutkintopapereita tähän mennessä, koska muuta näyttöä on sen verran runsaasti.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #11

Anteeksi - nyt on ihan pakko ulottaa tätä vastausta kohden. Miten insinööriksi itseopitaan? Tarkoitatko siis, että et ole opistotasoinen, etkä AMK - tasoinen insinööri, vaan... siis insinööri ilman mitään insinöörin koulutusta..

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #12

No, minä kiinnostuin tietokoneohjelmoinnista suunnilleen 6-vuotiaana, ja tein ensimmäisen pelini 8-vuotiaana. Koko peruskoulu ja sitä seuraava lukio meni melko huonosti joitakin aineita lukuun ottamatta, koska minua ei kiinnostanut juuri mitkään lukuaineet, vaan mieluummin luin tunneilla jotain koodaukseen ja järjestelmäsuunnitteluun liittyviä opuksia, ja lähes koko vapaa-aikani varsinkin teini-iässä sitten kulutin niiden harjoitteluun. Kiskoivat töihin sitten heti, kun olin selvinnyt valtiollisista velvoitteista alle parikymppisenä. Ensimmäinen työtittelini ikinä oli Principal Software Specialist. AMK:hon hain ja pääsin vasta oltuani hetken työelämässä, mutta lopulta työn ja opiskelun yhteen sovittaminen oli turhan raskasta, etenkin kun en kokenut oppivani siellä opinahjossa mitään uutta. Melko tyypillinen tarina sekin.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #13

Luonnollisestikin olen sitä mieltä Atte, että jos yritykset maksavat sinulle ilman sen kummempia samaa hintaa kuin DI:lle, niin olet sen toki ansainnut. Jos saisit puhtaanapitohenkilönä samaa palkkaa kuin toimitusjohtaja, ilman puhtaapidon koulutusta olisi sekin mielestäni hienoa. Mutta oli miten oli, insinööriksi sinua ei kyllä kai pitäisi kutsua. Kutsutaanko työpaikassasi sinua insinööriksi - siis ammattinimikkeellä insinööri?

En voi varmaksi sanoa - mutta luulen, että insinöörinä esiintyminen ilman insinöörikoulutusta taitaa olla jollain lailla laitonta.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #14

Tittelissä lukee lähteestä riippuen joko "Software Engineer", "Software Developer, R&D", "Perl Engineer" tai "Perl Developer". En ole ihan varma tämänhetkisestä tittelistäni, kun se on joka yhteydessä eri nimellä. Insinööreiksi me usein toisiamme työpaikalla kutsutaan, kun kaikki ymmärtävät, että sen määrittelee työn sisältö, eikä pohjakoulutus. Duunikavereina minulla on ollut useita dippainssejä, joita olen tutoroinut.

Yritykset IT-alalla maksavat (maksukykynsä mukaan) suunnilleen sitä liksaa, mitä aseman ja osaamistason perusteella pyydetään, mutta osaamistaso ja koulutustaso on pääsääntöisesti erotettu toisistaan palkanmaksuperusteissa. En ole koskaan esimerkiksi nähnyt, että taulukosta katsottaisiin koulutuslisiä, ikälisiä tai mitään muitakaan lisiä. Siitä sitten puhumattakaan, että kukaan TES-palkkoihin vetoaisi, koska ne ovat kaikki huomattavasti alle alalla olevien mediaaniliksan.

Yleisen käytännön mukaan IT-alalla bonuksia kyllä tulee, jos on tullakseen, mutta ne riippuvat enimmäkseen yrityksen tuloksesta sekä työntekijän asemasta organisaatiossa. Tyypillisesti suorittavan portaan duunarit, eli insinöörit, saavat vähiten, kun taas myynnin, projektihallinnon ja johtotason henkilöstö saavat eniten.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #15

no sehän on sinulle oikein hieno homma. Meneeköhän se noiden insinööritutkintojen kanssa sitten jotenkin niin, että kehityspuolella olevaa saa kutsua insinööriksi vaikka hänellä ei siihen tutkintoa olisikaan. Sähköinsinöörinähän ei esim. saa tehdä töitä ilman, että on insinööri. Sama koskee luullakseni myös rakennusinsinööriä. Ja varmaan joitakin konepuolen insinöörejä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #16

Varmastikaan minua ei saisi kutsua insinööriksi missään virallisissa yhteyksissä, mutta insinööri ei ole pelkästään titteli, vaan se kuvaa myös ammattia. Esimerkiksi tietotekninen suunnittelu, tutkimus ja kehitys ovat tyypillisiä insinöörin töitä. Historia tuntee lukuisia esimerkkejä henkilöistä, jotka tekivät insinöörin työnkuvaan kuuluvia töitä ilman muodollista koulutusta, mutta joita kutsutaan nykyään insinööreiksi. Nokian ihmettäkään ei olisi tapahtunut, ellei yritys olisi palkannut myös meitä kouluttamattomia, joten työnkuvan sääntelyssä ei empiirisen kokemuksen perusteella ole siltä osin mitään järkeä.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #17

Varmastikin jotenkin noin. Mutta alkuperäinen kysymyksesi oli; pitäisikö sinun saada pienempää palkkaa ei-koulutettuna insinöörinä työtehtävistäsi, kuin koulutetun insinöörin. Jos työnantajasi on päättänyt kutsua sinua insinööriksi ja määrittelee palkkasi, vastuusi ja osaamisesi sen mukaisesti, että olet insinööri - työnantajasi mielestä - eikä työnantajasi katso, että sinulla tarvitsee olla insinöörinä työskentelyyn insinöörin koulutusta, niin silloinhan vastuu on sinulla ja työnantajallasi. Sinun puolestasi toivon, että työnantajasi tietää, ettet ole insinöörikouluttautunut, etkä täten tee mitään sellaista, mikä kuuluu vain insinöörikouluttautuneille henkilöille. Työnantajallasi lienee tämän tiimoilta vastuu joko a) kouluttaa sinua insinööriksi tai b) huolehtia siitä, että et esim. tule koskaan tekemään sellaisia työtehtäviä, joiden tekemiseen tarvitaan insinöörikouluttautunutta henkilöä. Ja nimenomaan sellaista insinöörikouluttautunutta henkilöä, jonka erikoisalaa ovat esim. paloturvallisuuteen liittyvät, vakuutuksiin sidotut työtehtävät. Kovin harmaalle alueellahan tuo menee, jos teet esim. työtehtäviä, joiden seurauksena jonkun yksityishenkilön talo tai koti voi palaa poroksi. Siinä kaatuu sitten työnantajalta muutakin kuin raja-aitaa. Luullakseni. Mutta kuten sanoin - jos työnantajasi niin on päättänyt, että olet DI:n arvoinen palkkasipuolesta, niin by all means. Oman alani työtehtävissähän tällaista ei koskaan (minkään työnantajan velvoittamana/valtuuttamana) voisi tapahtua.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #19

IT-ala on tyypillisesti siinä määrin yksityisen sektorin käsissä, että totta kai vastuu on ensisijaisesti työnantajalla ja välillisesti työntekijällä. Valtio ei tässä touhussa pysy mitenkään mukana. Sellaista turvallisuushakuista sääntelyä ei IT-alalla ole, mihin viittaat. Johtunee pääasiassa alan erittäin lyhyestä historiasta, sillä näitä työpaikkoja on käytännössä ollut olemassa vasta 90-luvun puolivälistä lähtien, vaikka jotkut 70-luvun reikäkorttityypit muuta väittääkin ;)

Suurimmat byrokraattiset ongelmat IT-alalla liittyvät pääasiassa tietoturvaan, kuten esimerkiksi siihen, että missä määrin suomalaisten henkilötietoja voidaan luovuttaa Intiaan tai Venäjälle, sillä siellä asiantuntijat tulevat halvemmaksi.

Käyttäjän HannuKTaskila kuva
Hannu Taskila

Hmmmm - Tasan eivät mene onnen lahjat. Kaikenlaiset liialliset tuet vääristävät ja kun vielä jokainen vielä ottaa minkä saa - niin näin se menee... Per...leen...
Katsopa: VIDEOESITYS KOTISIVULLANI - LINKKI ALLA:

https://www.taskila.eu/heinaekuun-politiikkaa.html

Käyttäjän MikaPeltokorpi kuva
Mika Peltokorpi

Lyhyt vastaus: ei kannata. 500 päivää loppuu yllättävän pian ja siitä vanhasta verkostosta ei ole välttämättä työllistäjäksi, eikä omille erityistaidoillekaan ole välttämättä työmarkkinoilla tarvetta.

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

Olen tullut siihen päätelmään, että elämä koostuu kasasta valintoja miten järjestellä asioita, mutta hyvin usein unohtuu ympäristön ehdot, joiden raameissa seikkaillaan ja näitä päätöksiä tehdään. Jokaisella on oma polkunsa, joten täsmällinen oletusarvo olkoon, että yksilö puhukoon ensisijaisesti vain omasta puolestaan ja ehdotuksensa kohdennettakoon ainoastaan tähän itseensä, jos ei osaa puhua toisten puolta heidän taustojensa kautta.

Jos näyttää siltä, että yksilö ei osaa puhua toisten puolesta edes sen jälkeen, kun on heidän kengänpohjiaan kuluttanut tarpeeksi, tallustellessaan heidän taustansa harteillaan, tämä on vain vahingossa ottanut omat kenkänsä taipaleelle sillä hetkellä, kun itsensä peilistä näki ennen ovesta ulos astumista.

Ongelmia syntyy, kun yksilö ajetaan nurkkaan ympäristön toimesta. Mahdollisuudet kapenevat sitä mukaa mitä enemmän yksilö jää riippuvaiseksi milloin mistäkin asiasta oli se sitten tuote, palvelu, eduskunta, kauppa, koti, ystävät, vastustajat, kumppanit, kilpailijat ja niin edelleen. Mikäli takaisin ei ole mahdollista jäljittää, suuntaa tulee muuttaa eteenpäin käydessämme. Jos ympäristön ehdot tulevat poikkiteloin, kyseessä on näytön paikka. Ovatko ehdot käytännöllisiä vielä tänään vai ovatko ne vanhojen haamujen jäänteitä.

Tulee olla tarkka siitä mitä tilaa, koska ympäristö voi venyä vain tiettyyn pisteeseen asti, kunnes tämä hajoaa vähintään pinnallisesti ellei myös pinnan alta. Hajoaminen itsessään ei ole hyvä tai huono asia. Joskus kananmunasta halutaan osa omelettia ja joskus siitä halutaan tipua kasvattaa. Sisällön uudelleenjärjestely ja ulkopuoliset tahot poishuomioiden näitä kahta valintaa erottavat: mistä päin kuori rikotaan, milloin ja millä voimalla. Osan kriteereistä määrittää myös kuori itse. Joskus voidaan tarvita apua enemmän tai vähemmän vastakkaisesta suunnasta tietyllä nopeudella, sekä massalla muodossa tai toisessa, tavalla tai useammalla joten tätä ei kannata täysin poissulkea apuvälineistä puhumatta. Se mikä löytyy ulkoa, löytyy myös sisältä. Ei välttämättä täysin samassa muodossa tai tavalla, mutta enemmän tai vähemmän kaiken väliltä.

Yksilö, joka ei kykene riittävästi samaistumaan muihin, ei osaa valitettavasti ehdottaa tarpeeksi kattavia muutoksia ratkaisuiksi, jotka myös toisille sopii. Tähän hommaan tarvitaan mielestäni yksilö, joka on kokenut kolikon kummankin puolen; tiskin jokaisen reunan, hypellyt talojen katoilla, kömpinyt lattioiden alla ja siivonnut jälkiään jälkeen jahdin. Sellainen, joka osaa ajatella pyyteettömästi mahdollisimman pitkälle ennakkoon. Sellainen, joka osaa kuunnella villejä tunteitaan viileän päättelyn hallitessa ajattelutapaa. Tällainen ratkaisukeskeinen yksilö voisi olla sellainen, joka osaa ajatella laatikoiden ulkopuolella, niiden sisäpuolella, oman laatikon sisällä, toisten laatikoissa ja vielä siten että pystyy näkemään mitkä asiat näitä kaikkia yhdistää, sekä erottaa, kun vaeltaessaan tarpeeksi kauas tai riittävän lähelle, jotta nämä kaikki horisontissaan kykenee aistimaan.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Tarkoitatko, että on valitettavaa olla esittämättä riittäviä kattavia muutoksia, vai - että on ensisijaisen tärkeää muodostaa jonkinlainen symposiumi, jossa etsitään jonkinlaista sosiaalista koheesiota ratkottavalle asialle? Onko ratkaisu mielestäsi janamainen vai ennemminkin puun kaltainen? Itse olen sitä mieltä, että ratkaisu on - kuten ihminen itsekin; puun kaltainen. Se sisältää aina kaikki ratkaisun löytymiseksi läpikäydyt vaiheet.

Käyttäjän TonyKunnari kuva
Tony Kunnari

Alati liikkuva ja notkea puu, vaikka tällainen se ei päälle päin vaikuttaisi olevan vailla tuulen puhuria tai otollista maaperää ensisilmäyksellä. Puu kurkottaa ylöspäin ja juurtuu alaspäin, venyy ja taipuu sinne minne tuuli puhaltaa ja maa antaa periksi.

Yhteisymmärrystä ensisijaisesti kaikkien kesken. Siitä siis lähdetään, kunnes katsotaan mihin kukin haluaa versoa, millaisia kukkia versoonsa kasvattaa ja niin edelleen. Esittää siis toki kannattaa asioita, mutta nykyään on jäänyt 'pimentoon' se, joka on mahdollistanut sen tien, jota tällä hetkellä kukin kulkee; ympäristölliset muuttujat. Pelkästään yksilöllisistä muuttujista ei siis ole kunkin polku kiinni. Sosiaalista ympäristöä ei olisi olemassa ilman geneettistä vastaavaa. Digitaalista taas ei olisi olemassa ilman sosiaalista vastaavaa ja niin edelleen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Teurajärvi on tehnyt hienon päätöksen: Sen sijaan, että vastaanottaisi työn, joka heikentää hänen elintasoaan, hän on mahdollistanut työn vastaanottamisen jollekin työttömälle, jonka elitaso siitä paranee. 800 000 työikäisen päivittäistyöttömän yhteiskunnassa tarvitsemme lisää teurajärjven kaltaisia.

http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Anna-Leena Nieminen

Luuletko tosissasi, että joku työtön saisi tuon kovatasoisen työpaikan?

Ehei ei, kyllä sen saa - jos ylipäätään kukaan saa (työpaikka kuvitteellinen) - joku joka esimerkiksi siirtyy tehtävistä toisiin tai työpaikasta toiseen.

Eikä Suomella todellakaan ole varaa sosiaaliturvajärjestelmäänsä; velkaa lähes 100 mrd. euroa ja kokonaisuudessaan veroaste n. 70 prosenttia (laskelma linkitetty Petri Mäkelän (ps.) 2.6. päivätyssä blogissa, kommentissani nro 104.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"kuinka vasemmistokommunistit ja demarit ovat tämän maan pilanneet kannustinloukuilla"
... kannustinloukut sekä sosiaaliturvan tarveharkintainen sekametelisoppa, jota kukaan ei enää todellisuudessa hallitse, on porvarillisen ajattelun tulos... jos ihmisellä on nälkä, täytyy löytyä pykälä laista, miksi näin on päässyt käymään... eihän tästä saa kukaan muu mitään, paitsi istumatyöläiset yhden ylimääräisen peräpukaman.

Toimituksen poiminnat