anttiolavisalonen Sub specie aeternitatis

Hoitajien ylityökielto vaarantaa potilasturvallisuuden.

Eilen tuli jälleen kerran hieraistua näin sairaanhoitajamiekkosena silmiään, kun Suomen suurimman sairaanhoitopiirin Johtava Ylilääkäri Petri Bono totesi, että 

"Kunta-alan ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi vaarantaa pitkittyessään potilasturvallisuuden - -".

Pitäisikö jättää tämä nyt hautumaan tähän hetkeksi. 

Vai toistetaanko vielä kertaalleen se mitä Johtava Ylilääkäri Petri Bono totesi?

"Kunta-alan ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi vaarantaa pitkittyessään potilasturvallisuuden".

Puolitoista päivää YLITYÖ - ja VUORONVAIHTOKIELLOSSA (ei saa teettää lisätyötä toisessa toimipisteessä, esim. sijaisena.) ja potilasturvallisuus vaarantuu?

No, mitenkäs se nyt olikaan niiden palkankorotusten kanssa? 

Kieltämättä aika arvokasta työtä me hoitohenkilökunnan jäsenet teemme, jos YLITÖILLÄ ja VUORONVAIHDOILLA (ei saa teettää lisätyötä toisessa toimipisteessä, esim. sijaisena.) pidetään ihmiset turvassa, kunnossa ja elossa.

Kyllä tässä nyt taas koetellaan Hoitoalan ihmisten kiltteyden ja vastuuntunnon rajoja.

Tosin, tämähän ei ole millään tavalla uutta. Vuonna 2007, kun me hoitoalan ihmiset uhkasimme lakolla, syytettiin meitä ahneiksi, pikkusieluisiksi ja ennenkaikkea potilaiden hengen, turvallisuuden ja terveyden vaarantaviksi, lihaviksi - ja ennenkaikkea liian pienellä koulutuksella, liikaa vaativiksi työntekijöiksi. Muistaakseni vuonna 2007 KOKOOMUS lupaili tuntuvaa palkankorotusta - mikä ei koskaan sitten tapahtunutkaan.

Tapahtui kuitenkin seuraavaa; 

- Vuonna 2008 Jyrki Katainen vaatimalla vaati, että suomeen pitää luoda 1,8miljoonalle ulkomaalaiselle työpaikkoja

- Vuonna 2011 Kokoomuksen aloitteen pohjalta suomeen tuotiin Filippiiniläissairaanhoitajia tekemään lihavien, ahneiden ja uhmakkaiden suomalaissairaanhoitajien työtehtäviä. 

- Vuonna 2013 - 2014 Filippiiniläissairaanhoitajat olivat valtaosin kadonneet sairaanhoitotyötehtävistä, koska työnantajapuolen tarjoama  toimeentulo em. filippiiniläissairaanhoitajille oli huonompi kuin kotimaisille sairaanhoitajille.

- Vuosina 2013 - 2018 suomeen työskentelemään jääneet filippiiniläissairaanhoitajat ovat pääosin kelpuutettuja yksityisten terveysjättien lähihoitajiksi ja laitosapulaisiksi. Ja kuten arvata saattaa - heikommalla toimeentulolla kuin suomalainen lähi/perushoitaja tai laitosapulainen. 

 

Mitä me siis tästä opimme? 

Olisi ainakin hyvä muistaa, että vaikka kokoomuksen vaakunaan aina vaalien alla ilmestyykin sirppiä ja vasaraa tai melaa, tietokoneruutua, hirttoköyttä, partaterää... ihan mitä tahansa - niin ei. Kokoomus ei aja työtätekevien asiaa. Mutta koska Kokoomusta ei ihan kaikesta voi syyttää, niin meidän kannattaa nyt palata perustavanlaatuisten kysymysten äärelle;

Mikä on ihmisten terveyden hinta? Onko se sellainen, jonka ylläpitämiseksi hoitajien pitää tehdä jatkuvasti ylitöitä, tai vaihdella toimipisteitä - jotta tarvittavat työtehtävät tulisi tehtyä?

Mikä on ihmiselle tarjottavan potilasturvallisuuden hinta? Onko se jotain sellaista, jonka ylläpitämiseksi hoitajien pitää tehdä jatkuvasti ylitöitä, tai vaihdella toimipisteitä - jotta tarvittavat työtehtävät tulisi tehtyä?

Mikä on ihmisen hengen hinta? Ja kenen vastuulla se on? Onko se yksittäisen työntekijän vastuulla? Työntekijän jolta edellytetään jatkuvaa joustoa työajan suhteen, ylitöiden muodossa, tai työntekemisen suhteen toisessa toimipisteessä vain, koska työresurssi halutaan pitää minimissä?

Vastaus näihin kaikkiin on;  Työntekijän vastuulla on tehdä työnsä niin hyvin kuin hän pystyy.

Vastuu ei myöskään ole lähiesimiehellä, eikä yksikön johtajalla. 

Heidän tehtävänsä on resurssoida parhaan kykynsä mukaan työntekijöitä kentälle tekemään tätä tärkeää työtä. 

Vastuu tästä kaikesta on lopulta siinä - miten me näemme koko SOTE - kentän merkityksen. 

Jos ratkaisu vuodesta toiseen on, että säästöä luodaan tekemällä vääryyttä, jättämällä hoitamatta, siirtämällä vastuuta työntekijöiden niskoille niissä kysymyksissä, joihin vastaaminen on työntekijän ihmisarvoa, itsemääräämisoikeutta ja ammattitaitoa halveeraavaa, niin silloin meillä kenelläkään ei ole hyvä olla.

Me hoitotyötä tekevät ihmiset emme paljoa pyydä. 

Me vastaamme ihmisten hyvinvoinnista, ihmisten terveydestä ja kaikkien julkisuuteen levinneiden asiantuntijalausuntojen perusteella myös ihmisten hengestä.

Eikö se ole riittävä syy vaatia ansaittua arvostusta yhteiskunnassa?

 

 

Anttiolavi Salonen, Psyk. Sh.

www.mielenkartta.com

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Julkistalouden arvioidaan vuonna 2018 olevan yhteensä noin 4,9 miljardia alijäämäinen (Valtio 4, kunnat 0,9 Mrd €). Voisiko joku julkisen sektorin korotuksia vaativa kertoa mistä rahat otetaan?
1) Otetaan lisää velkaa maailman tappiin?
2) Korotetaan veroja, koska veroastehan ei olekaan vielä kuin maailman kärkipäässä?
3) Todetaan että jokin muu julkinen palvelu on tarpeeton ja leikataan sieltä?
4) Kengitään osa väestä pellolle, jotta jäljelle jääville on varaa maksaa korkeampaa palkkaa?

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

5. Potilasturvallisuudesta?
6. Ihmisten terveydestä?
7. Ihmisten saattamisesta hengenvaaraan?

Niin. Mikä on tärkeää?
Onko systeemi hyvä ja toimiva silloin, jos sen nuolemisesta tehdään itse päätarkoitus? Kuulostaa siltä, että tämä on nyt se mitä haluat sanoa.
Jos katuvalot menevät rikki ja on homekouluja jotka pitäisi korjata, ja mummoja, sairaita lapsia ja työntekijöitä joita pitäisi hoitaa, niin ajatellaanko silloin, että meillä on paljon muutakin menoa rahalle? Mikä on prioriteettijärjestys? Minulle se on sellainen, että kansalainen, perhe, kuntalainen ja ihminen itsessään menee kaiken muun ohi. Millään muulla ei yhteiskunnassa saa olla merkittävämpää arvoa. Mikä on sinun järjestyksesi?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Mikä on se mekanismi, jolla hoitajien palkkojen korottaminen parantaa potilasturvallisuutta ja ihmisten terveyttä ja vähentää ihmisten joutumista hengenvaaraan?

Tyhmä kun olen, niin minä kuvittelen asian olevan niin, että mitä korkeammat palkat, sitä vähemmän on varaa palkata väkeä, ja sillä taas on päinvastainen vaikutus edellisiin.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #5

En usko, että olet tyhmä.

Vastaan kuitenkin selkokielisesti kysymykseesi mekanismista, jolla potilasturvallisuutta ja ihmisten terveyttä pidetään yllä, eikä ihmisiä saateta hengenvaaraan;

Hoitotyöntekijänkin pitää tulla palkallaan toimeen.
Jos ei ole hoitotyöntekijöitä jotka tekevät ylitöitä ja työtehtäviä määrätysti toisissa toimipisteissä, niin
- potilasturvallisuus vaarantuu
- kansalaisten terveys vaarantuu
- ihmiset joutuvat hengenvaaraan.

Syitä siihen - miksi palkan alentaminen ei motivoi tekemään ylitöitä tai työskentelemään esim. toisessa toimipisteessä on varmasti monia. Voin vastata vain omalta kohdaltani, joten toivottavasti et pahastu.

Eli, omalta kohdaltani vastaus on: Palkan korotus motivoi tekemään ylitöitä ja työskentelemään esim. toisessa toimipisteessä määrättynä.

Miksi väkeä ei palkata lisää; koska ylitöitä on halvempi teettää jo olemassa olevalla väkimäärällä.

Miksi sijaisia on niin vaikea saada; koska sijaisrekisterijärjestelmä alkaa olemaan siirtynyt seure - palveluun, joka alentaa sijaisten palkkaa keskimäärin 300e/kk. vrt. samaa työtä toimipisteessä tekeviin hoitotyöntekijöihin.

Noin. Toivottavasti saat tästä irti jotain.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Prioriteettijärjestyksestä nimenomaan on kysymys.

Ihmiset pitää hoitaa, vanhuksia pitää kohdella arvokkaasti, lapsia ei saa jättää heitteille.

Rahat otetaan sieltä, mistä rahaa saadaan, raha ei ole nyt se päätekijä.

Minusta on hyvä esimerkki, jos ihmiset tekevät suunnitellusti työtä, ja sitten menee sairaalat ja päiväkodit sekaisin, niin silloin selvästi vikaa resursoinnissa ja työtä teetetään yli työntekijän sietokyvyn.

Minusta tämä ei ole mikään lakko, ei mikään mielenosoitus, nythän työntekijät tekevät sen, mikä heidän kuuluukin tehdä.

Jos teollisuudessa teetettäisiin koko ajan tällä tavalla työtä, niin siellä olisi ollut perse penkissä jo pitkään.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Rahat otetaan sieltä, mistä rahaa saadaan, raha ei ole nyt se päätekijä."

Haavemaailmassa noin. Reaalimaailmassa pitäisi esittää joku toteutettavissa oleva ratkaisu, vaikka sitten perustuen niihin prioriteetteihin. Siis, mistä sinun prioriteettiesi mukaan löytyisi rahaa?

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Mistä löytyy rahaa katulamppuihin?
Mistä löytyy rahaa asfalttiin?
Mistä löytyy raha homekouluihin?
Mistä löytyy rahaa lastensuojeluun tai vammaispalveluun?
Mistä löytyy rahaa yhtään mihinkään?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

Julkisen sektorin alijäämästä päätellen ei mistään. Joko siis pitää keksiä mistä löytyy 5 miljardia vuodessa lisää (+palkankorotusten verran) tai sitten pitää miettiä halutaanko vähemmän asfalttia, vähemmän lastensuojelua jne. Oliko ideoita, vai teeskennelläänkö edelleen, että raha kaikkeen hyvään tulee taikaseinästä?

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #12

Ahaa. Taikaseinä-kortti. Kiitos.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #12

Näppärää kikkailua.Sopii aiheeseen kuin aiheeseen.

Toni Rintala

Ainahan potilasturvallisuus vaarantuu, kun lakko tulee. Ei tarvitse olla lakossa kuin liikenne, niin jo on verestä pulaa, kun veren luovuttajat ei pääse luovuttamaan. Tai taksit, niin vanhukset ei pääse lääkäriin.
Aina kaikki vaikuttaa..

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Potilasturvallisuus vaarantuu:
-sotesta
-hallintohimmeleistä
-Ideologisesta yksityistämisestä
-vastuunpakoilusta (politikot)
-ahdeudesta ja kermankuorinnasta (pörriäiset)
-veropakolaisuudesta

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Niin nythän ei ole kyseessä lakko, eikä mielenilmaus. Nyt tehdään vain ne työt, jotka työntekijälle kuuluvat. Ihan samalla lailla kuin muissakin suomalaisissa työpaikoissa.

Jotain on siis isosti pielessä kun sairaalat joutuvat kaaokseen, jos työntekijä tekee hänelle kuuluvan työvuoron.

Kaikki maksaa, ilmaista ei ole mikään, mutta toinen vaihtoehto sitten on se, että aletaan valitsemaan kuka saa hoitoa ja kuka ei. Vai hoidetaanko lapsia vain vuoropäivin, ja vanhuksille vaihdetaan vaipat vain kolme kertaa viikossa.

Käsis pystyyn kuka haluaa valita?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin, sitä valintaa tehdään käytännössä joka päivä. Ainoastaan sillä erotuksella, että kenelläkään ei ole kiveksiä käydä avointa keskustelua siitä, millä kriteereillä valinnat tehdään.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Vastuu siitä keskustelusta ja keskustelun tulosten laittaminen täytäntöön (lainsäädäntö) kuuluu kansanedustajille, ei hoitajille tai lääkäreille.

Tietysti kun kyseinen keskustelu aloitetaan, siihen kuuluu ja pitääkin kaikkien kynnelle kykenevien osallistua. Se, että tällaiseen tilanteeseen on päädytty, on poliittinen päätös. On surkeaa, että HUS ylilääkäri kiertoteitse syyllistää hoitajia. Jos kyseinen tilane on ollut tuollainen jo kauan, on ylilääkäri jättänyt velvollisuutensa hoitamatta, ellei ole tullut aiemmin ulos rajuin sanakääntein ja vaatinut politikkoja korjaamaan asian laitaa.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Tämä oli mun mielestä ihan hyvä kannanotto HESARISSA tänään:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005556808.html

Henkilökohtaisella tasolla - ja muutenkin Ratkaisuehdotuksena - näin sairaanhoitopuolen kompetenssia omaavana ja hoitotyön kehittymistä sekä vaikuttavuutta tuntevana ehdottaisin, että ratkaisu olisi aktiivinen ja tehokas monituottajamalli. Ei niinkään Oikeistopolitiikasta tuttu "kaiken yksityistäminen" isojen monikansallisten pörssiyhtiöiden alaisuuteen.

EDIT:

Tiedossa on, että esimerkiksi Kokoomus ei ole mikään yrittäjien asiaa ajava puolue.
Yrittäminen on kovaa työtä. Kokoomus ajaa pääoman asiaa - mikä varmastikin selittää esimerkiksi sen, miksi Pörssiyhtiöiden menestyminen kiinnostaa Kokkareita huomattavasti enemmän kuin pienyrittäjän asia.

Toimituksen poiminnat