anttiolavisalonen Sub specie aeternitatis

Muutama lisäajatus ilmastonmuutoskeskustelusta.

  • Muutama lisäajatus ilmastonmuutoskeskustelusta.
  • Muutama lisäajatus ilmastonmuutoskeskustelusta.
  • Muutama lisäajatus ilmastonmuutoskeskustelusta.

Ollaanko kaikki kivet todellakin käännetty nyt ympäri?

 

Ollaanko tällä hetkellä tehty kaikki mitä voidaan tehdä? Onko todellisuus tosiaan kaikilta osin sellainen, että meidän pitää pudottaa useita satoja prosentteja kulutustamme, jotta ilmastonlämpeneminen saadaan todellakin pysäytettyä.

 

Mitä ollaan todella tehty ja kenen ehdoilla.

 

Hyviä kysymyksiä kaikki.

 

Parempia kysymyksiä ovat kuitenkin ne, jossa muutos teknologian ja teollisuuden saralla ahdetaan samaan kontekstiin muutoksen edellyttämien tosiseikkojen kanssa. Jos siis ajattelemme, että tällä hetkellä muutos vaatii useiden satojen prosenttien pudottamista hiilijalanjälkemme suhteen – seuraavien kymmenen vuoden aikana, niin miltä mahtaakaan tilanne näyttää esim. 20 vuoden, 40 vuoden tai 60 vuoden kuluttua?

 

Kuinka monella prosentilla pitäisi silloin saada hiilijalanjälkeä pienennettyä ja millä keinoin. Kuinka paljosta silloin pitää luopua ja mikä on tuon luopumisen hintalappu?

 

Huolestuttavinta tässä lienee se, että jo tänä päivänä ollaan nostettu esiin mahdollisuuksia ihmiskunnan jäsenten liiallisesta määrästä maapallollamme. Ja siitä millä keinoin tähän ”ongelmaan” oltaisiin lopulta puuttumassa. Tämä itsessään puhuu varsin kovalla volyymillä siitä, kuinka tiukasti asiaan vihkiytyneet fanaatikot pitävät kiinni yksipuolisesta oikeudestaan menestyä ohi yhteisen hyvinvoinnin – ohi ihmiskunnan ja eri eliölajien säilymisen.

 

Menemättä kuitenkaan tähän kovan politiikan timanttiakin kovempaan ytimeen – toivoisin valtakunnan johtohahmojen taholta keskustelua vaihtoehtoisista toimintatavoista.

 

Kenties voisi olla oleellisempaa kysyä, että ollaanko missään vaiheessa annettu todella ymmärtää - saati tuotu framille ajatusta, että teknologiaa haluttaisiin kehittää/uudelleenjalostaa sellaiseen suuntaan, jossa se ei söisi työpaikkoja teollisuudesta ja samaan aikaan vähentäisi aiheuttamiaan ilmastovaikutuksia. (toistaiseksi esimerkiksi digitalisaatiolla ollaan pyöritelty ajatusta vain siitä, että se tulee korvaamaan ihmiskätten jälkeä - ja sitä kautta muodostaa lisää yhteiskunnallisia ongelmia, joihin ratkaisuna on panostaa ns. vanhaan teollisuuteen/teknologiaan.).

 

Ja kyllä, tämä saattaa kuulostaa hieman haahuilulta, mutta trendit itsessään sanelevat markkinarakoa ja markkinoita niin vahvasti, että kun voittoa alkaa syntymään jostain sellaisesta ( ja ei - en minäkään tarkkaan tiedä mistä, mutta veikkaan sen olevan tulossa, koska nuoret eivät työllisty kuten pitäisi [teollisuuden ja teknologian saralla], nuoret eivät ole tyytyväisiä, naisten asema heikkenee lähes kaikkialla [ - vaikka naisten aseman pitäisikin koulutukseen verraten parantua] ja keinot joilla tilannetta voitaisiin parantaa alkavat olemaan tässä suhteessa likimain kaikkien käytössä.) mikä vaikuttaa laajalla alalla pientä markkinaa hallitseviin osapuoliin.

 

Varmastikin nämä toistaiseksi pienet, mitättömät osapuolet tulevat tulevaisuudessa muodostamaan ns. ison kokonaisuuden, joka mitä luultavammin on paljon suurempi kuin yksikään tämän hetkisistä trendeistä; mistä johtuen markkinat seuraavat vikisten perässä.

 

Se mitä uskon tapahtuvan on - että nuoret nousevat, nuorten ääni nousee, naisten asema paranee ja asiassa palataan takaisin jonkinlaiseen uudelleen määritettyyn pehmeiden arvojen ihanteisiin.

 

Joka taas itsessään ruokkii ja laajentaa alaa ymmärrykselle ja tietoisuuden kasvulle. Ja siinä taas samalla tutkimukselle, kehitykselle, korkeakoulutukselle ja uusille arvoille.

 

Tämä siis siinä tapauksessa, ellei digitalisaatiosta muodostu uutta natsisaksan polttouunimentaliteettia - jossa ne huonommin toimeentulevat ja systeemiä vastustavat tahot palavat osaksi muuta hiilipölyä maailmassamme.

 

-Anttiolavi Salonen

https://www.mielenkartta.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Ollaanko kaikki kivet todellakin käännetty nyt ympäri?"

Riippuu missä asiassa.

"Ollaanko tällä hetkellä tehty kaikki mitä voidaan tehdä?"

Ihmiskunta ei ole saanut tehtyä oikeastaan yhtään mitään vielä. Ympäristöasiat olleet tiedossa ainakin 50 vuotta mutta yhtään mitään ei ole saatu aikaiseksi.

"Onko todellisuus tosiaan kaikilta osin sellainen, että meidän pitää pudottaa useita satoja prosentteja kulutustamme, jotta ilmastonlämpeneminen saadaan todellakin pysäytettyä."

Riippuu mitä kulutetaan. Ilmaston lämpenemisessä vaikuttaa pääasiassa hiilidioksidin lisääntyminen ja kaikki kulutus ei sitä tee.

Sen lisäksi on huomioitava että monet resurssit ovat rajallisia että niiden kulutusta pitää vähentää siksi että riittäisivät.

Asian voi ajatella niin, että koko maapallo on tavallaan yksi iso aurinkokenno ja kuu on myös yksi heijastin tälle ja se mitä sieltä saadaan on kulutettavissa ja sitä riittää niin paljon kuin on pinta-alaa. Maan pinta-alalle osuvan aurinkoenergian määrä riittäisi täyttämään ihmiskunnan energian tarpeet moninkertaisesti että kyse on siitä, että miten hyödynnetään sitä.

"Mitä ollaan todella tehty ja kenen ehdoilla."

Ei oikeastaan yhtään mitään ja on toimittu lähinnä rikkaiden ehdolla.

Tässähän ei olisi edes yhtään mitään ongelmaa missään jos olisi rakennettu maailmaa uusituvan energian varaan vaikka siihen on teknologiaa ollut olemassa iät ja ajat.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Onko todellisuus tosiaan kaikilta osin sellainen, että meidän pitää pudottaa useita satoja prosentteja kulutustamme, jotta ilmastonlämpeneminen saadaan todellakin pysäytettyä."

Tarkoitin edellisessä blogissa sitä, että EU:n täytyy vähentää päästöjään jopa 300% mikäli Kiina ja Intia jatkavat päästöjen kasvattamista + aiomme siitä huolimatta pysäyttää ilmastonmuutoksen.

"niin miltä mahtaakaan tilanne näyttää esim. 20 vuoden, 40 vuoden tai 60 vuoden kuluttua?"

Ehkä meidän on pitänyt vähentää päästöjä sitten 600, 1200 ja 1800%. Toisaalta kai Kiinan ja Intian päästökasvulle joku raja tulee vastaan.

Toimituksen poiminnat